8.7.2014

Blast from the past: YLÄKROPAN KUOLEMA

Nyt ois tarjolla tosi helppo ja halpa mielenterveystesti. Kaikki jotka oikeesti tykkää hot joogasta käsi ylös! Ja kaikki ne joiden käsi nousi; menkää hoitoon. Tiedän, liikunnan ei kuulu olla kivaa, joskus on mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle että saisi tuloksia ja kaikki se perus no pain no gain-fitnessliibalaaba, mutta oikeesti. Oikeesti. Kävin eilen koeajamassa SATSin uuden Hot Mojo-tunnin (joka ei toki ole mitään puhdasoppista joogaa, sori kaikki joogigurut, mutta you know, sinne päin), jossain mielenhäiriössä vielä klo 10 aamulla, tankattuani kuitenkin oikeaoppisesti sitä ennen kolme litraa vettä (viime viikolla en päässyt tunnille jonotuspaikaltani... siis jotkut hullut jonottaa sinne!).

Se ei muuten näyttänyt tältä.

Sisälläni asuu pieni masokisti (ainakin sen perusteella millaisten renttujen perään olen nuoruusvuosina nyyhkinyt), mutta sen verran pieni että aloin jo ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen kyseenalaistamaan hot joogan syvintä olemusta. Se on ihan pätevä rangaistus jos on vaikka tappanut kissanpennun, mutta jos ei ole aihetta erityisiin katumusharjoituksiin niin älkää hyvät ihmiset menkö sinne. Jos lämpötila on 38 astetta ja kosteusprosentti 60, ainoa oikea tapa toimia on heittätyä aurinkotuolille cuba libre kädessä.

Ehkä enemmänkin tältä?
Muutaman tauon ja pakkaseen liittyvien mielikuvaharjoitusten avulla selvisin sen 57 minuuttia hikihelvetissä. Ja mulla on ihan hyvä fyysinen kunto enkä ollut ekaa kertaa aurinkotervehtimässä, mutta kyllä loppui voimat ihan yksinkertaisissakin asennoissa. Kotimatkalla iski vielä hirveä jälkihiki ja koko metrovaunu haisi mun jäljiltä steroidibodarien kellaripunttisalilla. Kasvoilla ei ollut terve puna vaan sellainen tuskaista kuolemaa tekevän punoitus. Loppupäivä kului intensiivisen nestetankkauksen parissa, jonka keskeytti vaan akuutti pissahätä puolen tunnin välein (aineenvaihdunta toimi tehokkaasti myös yöllä).


Kidutus ei suinkaan loppunut eiliseen vaan tuskat jatkuvat tänäänkin. Eniten tunnilla rääkätty yläkroppa (koska siinä vaiheessa kun alettiin treenata alavartaloa niin aloin heilutella "alhainen verenpaine/hemoglobiini/kestävyyskunto"-korttia ja löysäillä pyyhkeen päällä) on siinä pisteessä että tämä läppärin näppäilykin nostaa kyyneleet silmiin. Ja oikeesti, jotkut joka viikko vapaaehtoisesti käyvät saman itseruoskintarituaalin läpi?

No okei, saatan ehkä kokeilla vielä kerran, mutta sen jälkeen jätän joukkohikoilut mielipuolille.

Terv. Nimim. Trendilajiin oikeesti pettynyt vm.85

PS. Kuvat täältätäältä ja täältä.

Julkaistu Periaatteen Naisen puolella 21.1.2014.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

i Digame !